Taas ottaa päähän. Viimeksi otti päähän kevään eduskuntavaalien aikaan. Ai mikä ottaa päähän? No ihmisten tyhmyys, siis ihan suoraan sanottuna. Silläkin uhalla, että itse tässä nyt leimaudun suvaitsemattomiksi tiettyjä ihmisiä kohtaan, haukun suomalaisia pellejä (enimmäkseen miehiä, mutta myös monia naisia) äärettömän typeriksi, suvaitsemattomiksi ääliöiksi.
En aio tästä kirjoittaa sitten tämän enempää, koska kirjoittamisesta ei tule mitään. Korvista nouseva savu estää näköyhteyden tietokoneen näytölle. Siinä olen huono, myönnetään, että menetän hermoni kohdatessani tällaista homo vs. hetero lätinää. Kopsaan tähän ihan suoran lainauksen Facebookista, Juuso Koposen kirjoituksesta, jossa on sanottu kaikki paremmin kuin itse ikinä osaisin kirjoittaa.
"Jotkut Sauli Niinistön kannattajat ovat aloittaneet toisen kierroksen negatiivisen kampanjoinnin kyseenalaistamalla Pekka Haaviston cv:n ja osaamisen. (Esim. http://ollipusa.puheenvuoro.uusisuomi.fi/94860-missä-ovat-presidenttiehdokas-haaviston-näytöt, http://img688.imageshack.us/img688/3876/niinistovaihaavisto.png) Jätetään ala-arvoiset kommentit Haaviston puolisosta omaan arvoonsa ja keskitytään ehdokkaiden näyttöjen vertailuun.
Pekka Haavisto on koulutukseltaan valtiotieteen ylioppilas. Ylioppilaaksihan Haavisto kirjoitti huippuarvosanoin (http://www.iltalehti.fi/presidentinvaalit/201112070194743_pd.shtml), mutta korkeakouluopinnot jäivät pian kesken kun politiikka ja yrittäjyys veivät mennessään. Sama kohtalo on ollut muuten monella muullakin huippupoliitikolla. Esimerkiksi Jouni Backman, Tarja Filatov ja Markku Rossi ovat vain ylioppilaita ja Timo Kalli, Eero Heinäluoma ja Lauri Ihalainen eivät ole suorittaneet edes yo-tutkintoa. Ei mitenkään poikkeuksellista siis politiikan huipullakaan. Tutkinnon puutteesta huolimatta Haavisto on toiminut vierailevana tutkijana Ulkopoliittisessa instituutissa, luennoitsijana Helsingin yliopistossa, Nato-koulussa Oberammergaussa sekä Bristolin yliopistossa. Suomen Kuvalehden nettisivuilla lietsottu kohu ”visiting professor” -tittelin väitetystä väärinkäytöstä perustuu väärinkäsitykseen. Pekka Haavisto toimi keväällä 2002 3 kk Bristolin yliopistossa tittelillä ”Benjamin Meaker Visiting Professor”, jonka vahvistavat mm. nämä sähköpostit: http://haavisto2012.fi/wp-content/uploads/2012/01/haavisto_bristol_emails.png
Ulkopolitiikka-lehti pyysi viime vuoden maaliskuun lopulla neljääkymmentä suomalaista asiantuntijaa nimeämään ja listaamaan 10–20 tärkeintä suomalaista kansainvälistä vaikuttajaa politiikassa ja talouselämässä. Heillä tuli olla työnsä tai verkostojensa kautta poikkeuksellista vaikutusvaltaa maailmalla. Pekka Haavisto sijoittui tässä vertailussa sijalle 5, korkeammalle kuin istuva tasavallan presidentti. Sauli Niinistö ei 26 enemmän kuin yhden maininnan keränneen vaikuttajan joukkoon mahtunut. Listan ykkönen, presidentti Martti Ahtisaari on nimennyt Pekka Haaviston ”seuraajakseen” ja kertonut mm., että YK:n pääsihteeri Ban-Ki Moon pyysi häntä esittelemään Haaviston tälle. (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/66195-han-on-ahtisaaren-valinta-”seuraajakseen”)
Haaviston kokemus kansainvälisistä tehtävistä onkin omaa luokkaansa: hän johti YK:n ympäristöohjelman UNEP:n tutkimusryhmiä mm. Kosovossa, Afganistanissa, Irakissa, Liberiassa, Palestiinassa ja Sudanissa, vastasi YK:n köyhdytettyä uraania koskevista kenttätutkimuksista Kosovossa, Montenegrossa, Serbiassa ja Bosnia-Hertzegovinassa, toimi UNEP:n edustajana selvittämässä Romaniassa Baia Maren kaivosonnettomuutta, Euroopan unionin erityisedustajana Sudanissa ja Darfurissa 2005–2007, YK:n erityisasiantuntijana Darfurin rauhanprosessissa 2007 ja ulkoministerin erityisedustajana Afrikan kriiseissä 2009–. Näihin tehtäviin hänet on nimetty ensisijaisesti asiantuntemuksensa, ei poliittisen taustansa vuoksi. Vihreät on pienpuolue, jolla ei ole poliittista muskelia nimittää ihmisiä kansainvälisiin palkkiovirkoihin.
Niinistön kansainvälinen kokemus painottuu vahvasti pankkipuolelle: Hän on toiminut Euroopan investointipankin varapääjohtajana ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin hallintoneuvoston puheenjohtajana ja itse pankin puheenjohtajana, sekä Kansainvälisen valuuttarahaston valuutta- ja rahoituskomitean jäsenenä. Yhtään väheksymättä tämän merkitystä, presidentin kansainväliset tehtävät ovat pääosin muualla kuin rahoitusmarkkinoiden toiminnan piirissä.
Pekka Haavisto on toki siviilipalvelusmies, kun Sauli Niinistö on sotilasarvoltaan reservin kapteeni. Mutta siinä missä Niinistö on tavallinen reserviläinen, Haavistolle on kuitenkin myönnetty sotilasansiomitali hänen työstään kriisialueilla ja hän on toiminut vierailevana luennoitsijana Nato-koulussa. Uskallan väittää, että Haaviston kansainvälisen turvallisuuspoliikan tuntemus on huomattavasti laajempaa, kuin mitä pelkän RUK:n käymällä saa. Jotain kertonee sekin, että Haavisto on eduskunnassa sekä ulkoasiainvaliokunnan että puolustusvaliokunnan jäsen, kun taas Niinistö on ollut ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä vain yhden viikon vuonna 1995.
Sauli Niinistön kokemus kotimaisen politiikan huipulla on toki Haavistoa laajempi. Hän on toiminut niin oikeusministerinä (vajaan vuoden) kuin kaksi kautta valtiovarainministerinä, sekä yhden kauden eduskunnan puhemiehenä. Haavisto vuorostaan on toiminut yhden kauden ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä. Tulee toki muistaa, että Haavisto on Niinistöä 10 vuotta nuorempi ja pienemmän puolueen edustaja, joten potentiaalisia ministerinpaikkoja on ollut vähemmän tarjolla. Kunnallispolitiikassa ehdokkaiden kokemus lienee suunnilleen samaa luokaa. Haavisto on myös mukana ollut perustamassa kokonaan uutta puoluetta. ;)
Mitä sitten tulee ehdokkaiden kirjalliseen tuotantoon, Pekka on julkaissut 6 kirjaa, paljon puhuttujen Interrail-oppaiden lisäksi kokemuksistaan Balkanilla, Afrikassa ja muilla kriisialueilla. Sauli Niinistöllä julkaistuja kirjoja on kaksi, molemat omaelämäkerrallisia.
Sauli Niinistöllä on takanaan komea ura niin juristina kuin kotimaan politiikassakin, mutta Pekka Haaviston ulko- ja turvallisuuspoliittiset näytöt ovat aivan eri kaliiperia. Talouselämästä haetulla analogialla: presidentti ei ole Suomen toimitusjohtaja, vaan pikemminkin viestintäpäällikkö, myyntimies (tai -nainen) ja bisnesguru joka lietsoo innostusta ja tuo uusia ajattelutapoja taloon. Näiden tehtävien hoidon kannalta on samantekevää, onko presidentti varatuomari vai ylioppilas, reservin kapteeni vai siviilipalvelusmies. Osaaminen ratkaisee, eivät tittelit."
lähde: Juuso Koponen 23.1.2012 https://www.facebook.com/notes/juuso-koponen/pekka-haaviston-cvstä-ja-pätevyydestä/10150718257504972
Edit. Koska tämä postaus tulee todennäköisesti aiheuttamaan kommenttiboksissa (myös) närää, haluan korostaa, että en ole haukkumassa tässä niitä, jotka äänestävät ERI tavoin kuin itse. Suon jokaiselle sen vapauden. Se, mikä tässä hommassa haisee, on se yleinen, kovaan ääneen huutelu ja homottelu. Piste. Sekä se, että tuodaan suurielkeisesti julki kylillä kuultuja huhuja jonkun ehdokkaan koulutuksesta/kokemuksesta tai mistä milloinkin. Jos vaikka otettaisiin asioista selvää, ennen kuin aletaan huutelemaan ja annetaan kaikkien kukkien kukkia? Jookos?
Mä tarviin happea... Ja salmiakkia.
Edit 2. Ainiin! Pekka ja Sauli on molemmat hyviä vaihtoehtoja. Joten kävi miten kävi, niin hyvin kävi. ;)
