Onnin päivä

Harmaat ja terävät

On tullut tässä vanhan tavaran huumassa haalittua vanhoja aterimia perinteisten, kaupasta ostettujen (tylsien!) Hackmannien (Savoniat & Festivalit) seuraksi. Aterinlaatikossa näyttää kyllä hieman ahtaalta nyt, joten jotain täytyy keksiä: lisää säilytystilaa tai osa pois käytöstä sivummalle. Mun lempparit on perinteiset ja simppelit Sorsakosken aterimet, jotka olen ostanut huutiksesta ja kirppareilta.

Yllä Sorsakosken haarukat, veitset ja soppalusikat

 

Yllä vasemmalla on Sorsakosken aterinparin kaverina söötti, pieni samaa sarjaa oleva leikkelehaarukka, jonka sain ystävälliseltä huutismyyjältä kaupanpäällisiksi. Oikealla on kirpparilta ostetut pikkuhaarukat (jälkiruokahaarukat??), jotka muistuttavat erehdyttävästi Sorsakoskia, mutta ovat ilmeisesti ruotsalaisia.

Yläkuvassa taas "merkittömiä" pikkuhaarukoita. 

Ovat alpakkaa ja tummentuneita, tartteis kiillottaa.

Alemmassa kuvassa söpöjä pikkuruisia veitsiä. Muotokieleltään muistuttavat taas hyvin paljon erästä Sorsakosken sarjaa, mutta eivät ole sitä, vaan Solingen -merkkisiä.

 

Tässä jälleen sekalainen seurakunta hyvin paljon Sorsakoskia muistuttavia nimettömiä syömisvälineitä. Ans kattoo mitä näillä tekee, kiertoon tai johonkin.. 

Tässä yläkuvassa kaksi keittolusikkaa. Toinen on Sorsakosken ja toinen ei. Aika lailla samanlaisia ovat, hyvin pieniä eroja. Arvatkaa kumpi on kumpi? 

No, ylempi on aito ja alempi joku nimetön.

 

Tällainenkin romukasa tuolta kaappien kätköistä löytyy, kirppariostoja. Kokeilin kerran pikaisesti kiillottaa näitä sillä perinteisellä kiehuva vesi-suola -systeemillä ja se toimii! Pitäiskin ottaa nää käsittelyyn ja katsoa, saako näistä vielä käyttöön kelpuutettavia.

Maalari maalaa taloa..

Sillä välin kun minä naputtelin koneella tuota edellistä postausta, oli perheemme pikku taiteilija saanut luovuuden puuskan... Vai olisko vaan kuunnellut äidin ja isän juttuja lattioiden maalaamisesta? Tais mennä ohi korvien se seikka, että kyseessä ei ole olohuoneen lattian maalaus. Muuten hyvä, mutta sävy on vähän väärä äidin mielestä ja pensselikin turhan pieni... 

Ja onneksi se oli vain vesiväriä.

Wanna-be ekonassu!

Saan aina aika-ajoin voimakkaan henkilökohtaisen eko- ja luomubuumin, jolloin julistan kotona kovaan ääneen, että tästä lähtien meille ostetaan vain ja ainoastaan luomuja ja ekosertifioituja tuotteita mm. kylppärin kaappeihin. Muutaman ekologiseen meikinputsariin pettyneenä olen vähin äänin palannut ei-ekologisiin takaisin. Kunnes taas uusi buumi alkaa... Olen perustellut ja hakenut hyväksyntää (itseltäni?) ei-luomuja ostaessani, että tahdon tuotteen joka toimii. Jos luomu ei toimi, niin sitten en halua menettää hermojani itsepintaisesti niitä käyttämällä. Hankin sitä mikä osoittautuu hyväksi, jos se on luomua, hyvä niin. 

Lisäksi olen järkeillyt, että oman elimistön kemikaalikuormitusta ajatellen iholta huuhdeltava pesuaine ei ole niin tärkeä kuin esimerkiksi voide, joka imeytyy ihoon. Vesistöt on sitten toinen juttu...

 Viimeksi tutustumani sarja latvialaiselta Madaralta osoittautui toistaiseksi ihan ookooksi! Tosin, tuo vaahtoava naamaputsari ei poista mielestäni tarpeeksi hyvin iholta (ei luomua) mineraalimeikkivoidetta. Mutta esimerkiksi silloin kun kasvoilla ei ole meikkiä, tuote toimii vallan hyvin. Tällä hetkellä olen oikein tyytyväinen sarjan kasvoveteen, kosteusvoiteeseen ja silmänympärysvoiteeseen. Tuo kosteusvoide tosin on normaalille/sekaiholle ja olen huomannut, että varsinkin näin talvipakkasilla kaipaan paksumpaa ja täyteläisempää voidetta.

 Ja koska tuo Madara ei pessyt kunnolla, niin palasin ties monennenko kerran käyttämään Biothermin putsaria.. Bionan luomukookosöljyä taputtelen joskus oikein kuivalle iholle, kasvoihin käytän sitä saunassa naamion tapaan. Ihana tuote! Toinen samanlainen purkki löytyy ruuanlaittoa varten keittiön kaapista. :) Myös hyvin pieninä määrinä toimii tehohoitona hiusten latvoihin. Jotkut kuuleman mukaan käyttävät tätä jopa dödönä, mutta omaan makuun ei kyllä kuivu tarpeeksi nopeasti ja sottaa vaatteet..

Biothermin silmämeikinpoistoaine on lähes loppu (onneksi), sillä haluan ostaa erään myyjän suosittelemaa jojobaöljyä meikin poistoon. Välillä olen käyttänyt tuota kookosöljyä tähän tarkoitukseen ja hyvin lähtee, ilman hankaamista. Hienorakeinen hunaja sitten toimii kuorintavoiteena hyvin. Kuvaa ei tullut otettua, mutta ihon- ja hiustenhoidossa on meillä käytössä myöskin oliiviöljy.

Tik tak tik tak

15 €

Lökäpökät ulkoilee

Auringonpaisteen ja lämpimän mittarilukeman (-15) houkuttelemina kaksi lökäpökää päättivät haukata happea ja ottaa valohoitoa ulkoilun muodossa. Kirpeässä pakkaskelissä on oikein mukavaa taivaltaa, kun vaan pukeutuminen on järkevää. 

Pienemmällä pullistelijalla päällään villahaalari (Lotta & Lassi), jonka alla pitkät kalsarit ja pitkähihainen trikoopaita, jalassa villasukat ja päässä kypärämyssy (Tutta). Isommalla jalassa pitkät kalsarit, joiden päällä harmaat lökäpökät (Röhnisch), pitkähihainen trikoopaita ja oranssi fleece ja pipo (molemmat Peak Performance).

 Isommalla tyypillä jalassa about 12 vuotta vanhat kengät (Aigle), housut (Haglöfs), softshell-takki ja rukkaset (molemmat Everest). Melko väritön tyyppi! Pikkukaveri on pukeutunut talvihaalariin (Reimatec), rukkasiin (Everest), karvahattuun (Ski Point) ja jalkoja lämmittävät Kuomat. Hyvin tarkeni.

Monen sisäpäivän jälkeen oikein mukavaa touhua. 

Mutta kyllä oli mukavaa tulla ulkoilun jälkeen sisälle

 ja hörpätä kaakaot.

Tunnustus

ISO halaus ystävälliselle Ninan Onnin Ninalle, jolta sain tämän ilahduttavan tunnustuksen! Lämmittää mieltä kovasti näillä pakkasilla. :)

"The Gorgeous Blogger -palkinto on suunnattu

kaikille upeille bloggaajille.

Jokainen vastaa viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen

ja jakaa tämän palkinnon viidelle,

jotka mielestään sen ansaitsevat."
***

1. Milloin aloitit blogisi?
Ensimmäisen bloggeripostaukseni olen julkaissut 19.7.2008 ja se löytyy täältä. Itse bloggaamisen olen aloittanut Onnia odottaessani vuodatuksessa, marraskuussa 2006. (Kääk! Kaikenlaisia "nakukuvia" sitä onkaan raskaushöyryissä tullut itsestään julkaistua... ja vielä naaman kanssa.) Ensimmäinen vuodatuspostaukseni löytyy täältä, jonka olen tosin kirjoittanut (hyvin avoimesti, kääk taas!) julkaisupäivämäärästä huolimatta jo 31.8.2005. 


2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?
Aluksi pidin päiväkirjamaista raskausblogia. Sitten Onnin synnyttyä se muuttui vauvablogiksi, johon pikkuhiljaa tuli mukaan sisustusjuttuja ja kaikkea mitä meidän perheen elämään kulloinkin kuului. Nykyiseen kotiin muuttaessamme ja Onnin kasvettua blogi on muuttunut lapsiperhe-, sisustus-, remontointi-, lifestyle-, ruoka- ja leivontablogiksi. Selkeetä? No ei todellakaan. Mutta pysyypähän lukijat jännityksessä kun ette koskaan tiedä mitä tuleman pitää. Hähää! :D


3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?
Ei sitten mikään muu kuin se, että se kertoo meistä. Tietääkseni mikään muu blogi ei (vielä ainakaan) kerro meistä. :D


4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?
Vauvan odottaminen. Sekä omille vanhemmilleni, että miehen vanhemmille tuleva vauva oli ensimmäinen lapsenlapsi. Tulevat isovanhemmat ja suurin osa muistakin sukulaisista asuivat (ja asuvat edelleen, miehen äitiä lukuunottamatta) useiden satojen kilometrien päässä meistä ja he ovat mielenkiinnolla saaneet sieltä seurata elämäämme. Näemme harvoin ja mm. kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa puhelimitse. 


Lisäksi blogi on toiminut eräänlaisena vauvakirjana, jota en ole niin ahkerasti muistanut täyttää... Miehen sukulaiset ovat myös tulostaneet postauksia Onnin iäkkäälle isoisoäidille luettavaksi. Ja täytyy myöntää, että kirjoittaminen on eräänlaista terapiaa. Onnia odottaessani ja vauva-aikana en juurikaan tuntenut muita samassa tilanteessa olevia äitejä.


5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?
Muotoseikkoja, enpä juuri muuta. Olen ihan tyytyväinen, blogi on näköiseni ja se riittää.

***

Jaan tunnustuksen eteenpäin seuraaville

persoonallisille ja kivoille blogin pitäjille:

Tuulentalon Susanna

Onnea on -blogin Heidi

Niinan unelmia -blogin Niina

Rimpsukaisa

Upeita blogeja ja valloittavia ihmisiä niiden takana!
***
Ps. kuvaongelma ratkaistu ja olen HAPPY!

Tänään

- aamulla oli putket jäässä, onneksi naapurin putkimies sai ne nopeasti sulatettua (kaikki muut paitsi keittiön hana toimii)
- ilahduin postin tuomasta, ystävän virkkaamasta heijastimesta, kiitos Satu! :)
- kävin verikokeissa ja uloshengityksen typpioksidimittauksessa
- käytettiin erästä reipasta nelivuotiasta suuhygienistillä, hyvät hampaat!(kysymykseen "juotko joskus limpparia?" poika vastasi: "en, koska olen poika")
- varasin ajan optikolle näöntarkastukseen
- lounastettiin kaupungilla koko perheen voimin
- sain uuden peilin
- harmittaa, kun en päässyt tänään treenaamaan, huomenna menen!
- ostin kolme kimppua valkoisia tulppaaneja
- täydennettiin rasvavarastoja Aqualan Plussalla, Bepanthenilla ja Body Shopin karitevoilla
- en ole saanut puhelua tietokonehuollosta (!!!)
- saatiin kutsu naapurin 75 -vuotissyntymäpäiville
- huomasin saaneeni monta uutta lukijaa!
- haluan kertoa, että tykkään teistä ihan valtavasti ja toivotan kaikille IHANAA VIIKONLOPPUA!

Mä taistelen edelleen näiden kuvien kanssa ja yritän miettiä pääni puhki, kuinka saisin ongelman ratkaistua. Te mac-ihmiset, olisitteko ystävällisiä ja kertoisitte mulle yksinkertaisen ja tarkan selostuksen miten teette kuvien siirron..? Jospa sieltä saisin ahaa-elämyksen. Kiitos!

Itse siirrän kuvat Canonin digijärkkäristäni koneen iPhoto-ohjelmalla. Sieltä sitten suoraan tällä bloggerin omalla "lisää kuva" -toiminnolla. PC:llani sitten vain kuvaa klikkaamalla valitsin kooksi "erittäin suuri", jolloin kuva suureni menettämättä tarkkuuttaan. Nyt jos teen saman kuvan suurennoksen macilla, kuva suttaantuu. Syyn ei siis kai pitäisi olla alkuperäisen kuvan koossa, kun se pc:lla riittää, vai? Olen myös yrittänyt liittää kuvat kuvaohjelmien kautta, ei apua.

***

Ja VOI PERSAUS sanon nyt minä. Tästä ei tuu yhtään mitään. Muutin mallin Minimasta Simpleksi, ja tää kökköpökkö blogisivu on nyt tosi kapea! Tuon entisen mallin, Miniman, osasin leventää HTML koodeilla jonkun ohjeiden mukaan, joskus... Mutta nyt nuo koodit on tietty ihan erilaiset ja mulle täyttä hepreaa! Miten saan tän systeemin nyt levennettyä? Eli molemmilta puolilta, vasemmalta ja oikealta marginaaleja pienemmiksi? Ja otsikon kuvan myös!

BYYYHYYYYY!!

Lökäpökät

Onnin kanssa ollaan ja öllötellään. Lämmitellään uuneja ja katsellaan leffoja. Ulos ei tee yhtään mieli. Kai sielläkin tarkenis, sehän on vaan pukeutumiskysymys. Onneksi herra Pouta on luvannut lämpenevää ens viikolle. Sehän sopii meille ja monelle muulle talvilomalaiselle!

Tietokonesetä ei ole vielä soittanut. Päätettiin, että pärjätään tällä yhdellä koneella siihen asti kunnes meen töihin, jos sitä mun vanhaa ei voi/kannata korjata. Eli ei mulle (vielä) omaa mäkkiä. Sen sijaan tilasin itselleni iPhonen. Mies on kovasti tekemässä musta Apple-naista. :)


Liityin eilen myös erääseen kuntoiluklubiin, pitkällisen harkinnan ja vertailun jälkeen. Olen ihan innoissani! En malta odottaa, että pääsen kunnolla rääkkäämään tätä liian helpolla päässyttä varttani! Oma personal trainer tekee saliohjelman ja jonkinlaisen kehonkoostumus- tai ikämittauksen. Iiik. Jännää. Lisäksi aion nauttia kaikista mahdollisista iki-ihanista ohjatuista tunneista hot-joogasta kahvakuulatreeniin, ja kokeilla infrapunasaunaa. 

 

Ja pienillä kuvilla mennään, kunnes keksin ratkaisun (tai joku viisas mua osaa neuvoa) tähän kuvaongelmaan. Yhtään jos tuosta isonnan, niin suttua tulee.

Ja kun kotivaatepostauksia kyseltiin, niin tässä nyt näitä meidän lökäpöksyjä. :D Onnilla valkoinen trikoopaita (Lindex), vihreät froteehousut (Moonkids). Mulla vaaleanpunaiset velourhousut (Juicy Couture), ruskea trikoopaita (Peak Performance), villasukat olen saanut häälahjaksi. ♥ 

(Meidän lahjalistassa oli toiveena kolmet villasukat, kokoa 46, 36 ja 26)

Äiti hei,

sulla on traktorin jälkiä tukassa!

Tämä postaus on arkistoista, tehty valmiiksi jonkin inspiraation puuskassa laiskempaa päivää varten. 

Vein koneeni tänään huoltoon. Tietokonesetä oli sitä mieltä, että paha homma, yleensä noi vesivahingot on niin pahoja, että mitään ei voi tehdä. Kone jäi sinne ja katsovat kun ehtivät. Mutta jotain positiivista sentään; kotivakuutuksesta lupasivat korvata edes jotain (vastaavan ostohinta miinus 3 -vuotiaan koneen "ikälisä" 

(-50%)miinus omavastuu 150€). 

♥

Mun tietokone teki temput. Se ei tykännyt Onnin vahingossa päälle kaatamasta vesilasillisesta, eikä suostu enää pihahtamaankaan. Oi voi.  Voin kertoa, että oli eilen ja tänään iltapäivään asti aika orpo olo ilman konetta, kun miehellä oli omansa töissä mukana. Kertonee jonkin asteisesta addiktiosta? No, huomenna vien koneen huoltoon ja toivon, että ihmemiehet tai -naiset saa koneen pelastettua.


Tätä bloggausta naputtelen miehen macilla, joka on hyvä muuten, mutta jostain syystä kuvat menee aina suttuun.(Siis kattokaa nyt!) Siksi bloggaan mieluummin hitaalla ja äänekkäällä peeceelläni. Mistähän se muuten johtuu, tuo kuvien suttaus? Selaimesta vai jostain muusta, kokemusta? Ärrrsyttävää.


Pistettiin suut makeiksi pakastealtaan valmiilla tiramisulla ystävänpäivän kunniaksi. Mä kun en voi leipoa, tai projekti menee ihan pieleen.. :P

Ihanaa ystävänpäivää kaikille ihanille! ♥ 

Tietokoneille ei, ne ei oo mun kavereita.

(Eilis)päivän asut

Olipas mukava ilta eilen. Ruoka oli hyvää ja seura myös. Ihan mahtavaa, että ollaan saatu niin hyvät tyypit naapureiksi; paljon yhteisiä kiinnostuksen kohteita ja samanlainen (eli tietysti loistava!) huumorintaju. :) Kotona oltiin jo vähän ennen yhdeksää, Onni oli niin kuitti, että nukahti ehkä minuutissa. 

Itse en meinannut saada unta illalla millään. Mietin kaikkia ihania blogeja, vähän omaani ja sen aiheita. Monissa muoti- ja lifestyleblogeissa näkyy päivän asuja. Niitä on tosi kivaa seurata ja ihailla, miten taitavia pukeutujia monet ovat. Omassa vaatekaapissa kun ei juuri ole esiteltävää, niin päivän asujakaan täällä tuskin tulee näkymään. 

Paitsi nyt - tadaa! Eilispäivän vierailuvermeet, ei mitään juhlavaa, mutta sentään lökäpöksyt vaihdetiin siistimpiin. Niissä me yleensä täällä kotona viihdytäänkin parhaiten!

Onnilla: ruutupaita ja farkut Lindex, neulepipo miehen äidin tekemä, takki Ticket to Heaven, lapaset H&M, jalassa Kuomat. Mulla: musta tunika H&M, siniset farkkuleggarit Vila, takki Esprit, saappaat Bianco, punaisen pashminan merkkiä en muista, olen leikannut lapun pois, kaulakoru Snö of Sweden. Ainiin, isännästä ei tullut napattua kuvaa, mutta sillä oli päällään farkut ja musta neule. :)

Hah, viimeisen kuvan perällä näkyy pöydän päällä pino pyykkiä... Älkää antako häiritä! :D

Kylmä skumppa, parempi mieli!

Aurinkoista viikonloppua tulin toivottelemaan! Me lähdetään naapuriin syömään ja istumaan iltaa. :)

Ruokis - eestä ja takaa

Innostuttiin eilen Onnin kanssa vaihtamaan järjestystä ruokasalissa. Ruokapöytä siirrettiin ikkunan eteen, oli aikaisemmin toisella seinällä, peilin alla. Huonekalujen siirtelyn johdosta lamppu sun muut on väärissä kohtaa, ja myös tauluja on isketty niihin nauloihin, joissa niitä sattui olemaan... 

Tämä huone odottaa remonttivuoroaan. Tarkoituksena on kunnostaa vanhat ikkunat, repiä pinkopahvi katosta ja maalata sen alla oleva paneelikatto valkoiseksi, kuten olohuoneessa tehtiin, sekä maalata lattia. Tuon vanhan paperitapetin haluaisin säästää, vaikka se onkin osittain repeillyt ja likainen. Se on aikanaan tilattu Ruotsista tässä asuvan varakkaan pariskunnan toimesta ja ollut siihen aikaan kallis. Pinkopahvi pitää vain oikaista tapetin alta. Mies myös suunnitteli hirren esiin ottamista tuosta peiliseinältä. Itse vielä vähän kiikun kaakun sen asian kanssa. Ehkä sen voisi maalata valkoiseksi? Kuvittelisin, että huoneesta tulee aika paljon pimeämpi, jos iso seinä on tummalla hirrellä. Kakluuni on alkuperäinen ja toimintakunnossa. Näin talviaikaan se lämpenee päivittäin. 

Tässä nyt kunnon kuvapläjäys, kun niitä on pyydetty.